|
Yksi
veneilevän kalastajan mieltä askarruttavista kysymyksistä on meren
jäätyminen syksyllä ja jäiden sulaminen keväällä. Varsinkin
loppusyksystä pitää tilannetta tarkkailla varsin tiuhaan tahtiin,
jottei käy vanhanaikaisesti.
Intohimoinen kalastaja tietenkin pitää syksyllä/talvella venettä
vesillä niin pitkään, kuin on mahdollista. Kaikilla ei kuitenkaan
ole omaa traileria tai sopivaa veturia ja veneen nosto on silloin
järjestettävä etukäteen ja usein on syytä varautua viikon tai kahden
varoaikaan. Jos taas oma kalusto on käytettävissä, tilanne on
silloin paljon yksinkertaisempi. Yleensä päivän tai kahden
varoajalla veneen saa pois vesiltä. Usein lumi kuitenkin tekee
veneen noston varsin hankalaksi. Traileriluiska saattaa mennä
”tukkoon” lumesta ja silloin ovat hyvät neuvot tarpeen, jos
nelivetoista veturia ei ole käytettävissä. Tilanne on siis perin
hankala, ei tuosta säästä koskaan tiedä ja joulukalakin olisi
pyydettävä.
Keväällä taas tilanne on aivan toinen. Maaliskuussa aurinko alkaa jo
lämmittämään siihen malliin, että kalastajan mielen valtaa outo
rauhattomuus. Linnut laulaa ja lumipeite hupenee silmissä, kevättä
on rinnassa itsekullakin ja vesille venhon mieli… Vuoden hienoin
aika on pian käsillä. Avovesikausi alkaa lähestyä ja jotain
tarvitsisi tehdä. Alvariinsa saa rampata rannassa tarkkailemassa
tilannetta – joko sen venhon voisi vesille tyrkätä? Kokemus on
kylläkin osoittanut, ettei se yhtään jäidenlähtöä nopeuta, vaikka
joka päivä kävisi tsekkaamassa tilanteen. Aina ne jäät kuitenkin
lähtevät, viimeistään juhannuksena pääse vesille ja yleensä vappuna
on avovesiaikaa ollut jo hyvän tovin.
Oheisessa taulukossa on kirjattuna ajankohtia jolloin jäät lähtevät
ja tulevat Espoon merialueella. Jäätyminen on laskettu siitä, kun
venesatama jäätyy sen verta paksusti, että veneen nostamisen
kannalta yhdestoista hetki on jo historiaa. Saariston ulkolaidoilla
on silloin vielä yleensä vapaata vettä ja Suomenlahden keskiosat
eivät ole jäätä nähneetkään. Jäiden sulaminen on taas laskettu
siitä, kun veneen voi pudottaa veteen leikkimättä isommin
jäänmurtajaa. Vähän on jäähilettä silloin vielä satamissa.
Vuosi
jäiden lähtö jäiden tulo kalastuskauden pituus
1997 21.4. 5.12. 227 päivää
1998 30.4. 14.11. 197 päivää
1999 19.4. 2.12. 226 päivää
2000 12.4. 22.12. 253 päivää
2001 19.4. 3.12. 227 päivää
2002 14.4. 11.11. 210 päivää
2003 1.5. 18.12. 232 päivää
2004
18.4. 23.11. 219 päivää
2005 12.4. 17.12. 249 päivää
2006 26.4. 22.1.07 270 päivää
2007 2.4. 15.2.08 318 päivää
2008 11.3. ------- ---
Nämä
eivät ole absoluuttisen tarkkoja päivämääriä. Meren jäätyminen kun
on melko suhteellista ja jäiden lähtö vähän vaihtelee eri
venesatamissa. Esim. Espoon satamista Haukilahti yleensä jäätyy
viimeisenä ja sulaa ensimmäisenä, kun avovettä on ihan sataman
vieressä. Toista ääripäätä edustaa varmaankin Otsolahti tai
Suomenoja. Näistä satamista yleensä jäät lähtevän helpostikin
kuukautta myöhemmin, kuin Haukilahdesta. Aktiivinen kalahenkilö
tietysti nopeuttaa kotisataman sulamista porailemalla jäähän
hirmuisesti reikiä, särkemällä jäätä kivenheittoharjoituksilla ja
tekemällä kaikkea muutakin epätoivoista kesän saapumisen
edistämiseksi.
Helsingin puolella sama tilanne on esim. Lauttasaaressa, se olisikin
mitä mainioin satamapaikka kautta venyttävälle venekalastajalle.
Erityisesti Larun itäpuoli on hyvä paikka, siellä ei jäät turhan
pitkään viihdy läheisen laivaväylän ansiosta.
Kalastuskauden pituudeksi onkin laskettu eo. taulukossa tilanne
Espoon satamien, lähinnä Suomenojan sataman jäätilanteen
perusteella. Kalastuskauden pituus siis tarkoittaa sitä aikaa, kun
veneellä pääsee satamasta merelle ja takaisin.
Tilaston perusteella voidaan todeta, että keskimäärin
avovesikalastuskauden pituus on 231 vuorokautta, jäät lähtevät 20.4.
ja satama jäätyy 8.12. Historia ei kuitenkaan ole tae tulevasta,
mutta ehkä tämä antaa jotain suuntaviivoja jääpolitiikan ja
satamassa säilytettävän veneen noston/laskun suhteen. Huom! edellä
mainittuja keskiarvoja meren jäätymisen/sulamisen suhteen
ei ole enää laskettu vuoden 2006 jälkeen.
Muistan joitakin erittäin lämpimiä talvia –80 luvulta ja –90 –luvun
alkupuolelta, jolloin Suomenlahti tuskin nimeksikään jäätyi, vaikka
viime aikoina ei moisia talvia ole esiintynytkään. Nuo lämpimät
”kasvihuonetalvet” olivat varmaan poikkeuksia, jotka vahvistavat
säännön. Talvi 2002 – 2003 oli puolestaan aika kylmä. Tai siis
tammikuu oli niin hyytävän kylmä, että lähes koko Itämeri jämähti
jäähän ja se hidasti jäidenlähtöä keväällä –03 melko paljon. Harvoin
käy niin, että kevään ensimmäistä kalareissua ei ole ehtinyt tehdä
ennen vappua. Edellinen yhtä kylmä talvi taisi olla 1987 – 1988.
Talvi
03-04 oli aika normaali lämpötilan suhteen tai ehkä aavistuksen
normitalvea lämpöisempi. Kovia pakkasia ei ollut kuin muutaman
kerran koko talvena. Suomenlahden keskiosa siis pysyi avoimena koko
talven, kuten tavallista on. Lunta sen sijaan talvella riitti. Eipä
tule heti mieleen, milloin oli yhtä runsas lumitalvi. Ehkäpä jään
päällä ollut paksu lumipeite hidasti jään sulamista niin, että
ohuehkosta jääpeitosta huolimatta, satamasta jäät lähtivät vasta
normaaliaikaan eli huhtikuun kolmannella viikolla.
Talvi
04-05 oli aika erikoinen säätilan suhteen. Marraskuun lopussa satama
meri jäätyi hetkeksi rantojen tuntumasta sankan lumipyryn kera ja
siihen kausi 04 sitten päättyikin. Kohta sää kuitenkin lauhtui ja
meri aukesi uudestaan. Joulukuussa oli yksi historian pahimpia
talvimyrskyjä, jolloin voimakas etelämyrsky esim. nosti merivettä
1,5-2m yli normaalikorkeuden. Oli siinä ihmettelemistä, kun
Kauppatori oli veden vallassa. Alkutalvi oli siis melkoisen lämmin
ja vielä venemessujen aikaan meri velloi jäistä vapaana. Toki
rannoilla oli kapea jääpeite. Helmi-maaliskuun vaihteessa pakkanen
sitten yllättäen kiristyi ja alkoi kolme viikkoa kestänyt
pakkasjakso, jolloin öisin lämpötila putosi –20C kieppeille ja
päivisinkin oltiin –10C tuntumassa. Tämä sitten veti meren jäähän ja
Suomenlahtikin jäätyi lähes kokonaan. Ilmeisesti meri oli kuitenkin
jäänyt sen verran ”lämpimäksi”, että jäät kuitenkin lähtivät hieman
etuajassa. Kovasti vaihtelevia nuo säätilat tuntuvat nykyisin
olevan, liekö kasvishuoneilmiön tms. vaikutusta.
Talvi
05-06 oli hieman epätavallinen. Alkutalvi oli suht. lämmin aina
tammikuun loppupuolelle, jolloin alkoi useamman viikon kestänyt
hyytävän kylmä pakkasjakso. Helmikuu puolestaan oli suht. normaali –
oli kylmää ja lämmintä. Maaliskuu olikin kylmin miesmuistiin,
-10…-15 yöpakkaset oli ihan tavallisia ja päiväsaikaankin oltiin
lähes koko kuun ajan pakkasen puolella kylmän itä-kaakkoisvirtauksen
vuoksi. Vasta maaliskuun viimeisellä viikolla sää alkoi hieman
lämmetä ja kevät alkoi tekemään tuloaan. Tätä kirjoitettaessa ei ole
vielä tietoa jäiden lähdöstä, mutta valistunut arvaus on, että
saattaapi mennä vappuun asti, ennen kuin on asiaa pudottaa vene
veteen Suomenojalta. Jäät lähti sitten kuitenkin aika normaaliin
aikaan eli 26. huhtikuuta eli eipä ollut merkittävästi eroa
keskiarvoon.
Alkutalvi 06-07 oli taaskin varsin poikkeava. Loka-marraskuun
vaihteessa oli kylmä jakso, joka lähes jäädytti sataman. Kalastajat
nostivat pikku paniikissa veneitä ylös etutalven painaessa päälle.
Sen jälkeen kävikin niin, että säät lauhtuivat huomattavasti
pitkäksi aikaa. Atlantti jaksoi pumpata matalapaineita
Suomenlahdelle, tuulet pysyivät etelän puolella ja suunnilleen
tammikuun puoleenväliin asti oli plussakelejä. Meri jäätyi lopulta
vasta 22. päivä tammikuuta. Vaikuttaa siltä, että ilmasto on
todellakin muuttumassa. Näemmekö jatkossa talvia, jolloin
Suomenlahti ei saa lainkaan jääpeitettä?
Talvi 07-08 olikin jo varsinainen ilmastonmuutoksen esiinmarssi.
Oikeasta talvesta ei ollut tietoakaan, etelärannikolla satoi
vettä ja lämpötila oli plussan puolella lähes
koko talven. Lyhyt pakkasjakso helmikuun loppupuolella kuitenkin
jäädytti rantavedet hetkeksi. Tämä lienee
sitä kuuluisaa ilmaston lämpenemistä? Ei jaksa enää
uskoa viimeaikaisten, niin monien lämpimien talvien menevän tilastollisten
sattumien piikkiin. Aika näyttää, kuin käy,
mutta henkilökohtaisesti uskon lämpimien talvien saapuneen
pysyvästi tänne "kylmään" pohjolaan.
Ile
|
