Kuhauistelusessio Espoossa 31.07

Loistavien keliolosuhteiden johdosta päätimme Juha V:n kanssa lähteä vihdoin kuhakalaan tälläviikolla. Reissua oltiin lykätty jo tarpeeksi kauan ja kuhnaan oli nyt päästävä. Rannasta lähdettiin "ottipaikoille" 16.30 ja vieheet oli vedossa 17.00. Kauas ei tarvitse Otsolahdesta ajella, kun ollaan jo paikalla johon kuhaparvet kokoontuu. Ihmetykseksi ei isoja parvia enää ollutkaan paikalla. Joitain pieniä hajakaikuja syvänpäällä sillointällöin,  mutta matalammat paikat ammottivat tyhjyyttään.

Juhan ensimmäinen kuha nassahtikin Väkään  jo n. 18.00 aikoihin 10m veden päältä. Koko oli 40cm luokkaa ja pääsi kasvamaan takaisin lisää pituutta. Aikamme siinä sitten vedeltiin kuutta viehettä, 2 takilassa ja 4 plaanarissa. Ei enempää tapahtumia hyväksi havaitulta paikalta

Päätimme lähteä vetelemään kohti Suomenojaa ja matkalta tuli jo otettavaakin kuhaa Juhalle. Samalla kävi valitettava vahinko, Juhan lohilinko katkesi 42senttisen kuhan sisään kelauksen aikana. Siinä sitä ihmeteltiin, että mikä helevettiläenen oli 10jalan vavan kärkeen kolahtanut kun napsahti poikki kuin kuiva oksa. Noooo, ei se mitään. Tikusta tuli jäykempi ja käytössä uistelusession loppuun saakka. Juhalla on oma design Väkä-vaapun kuhaväriksi ja sehän pelitteli viiden kuhan verran matkalla Suomenojalle. Näistä otettiin yksi vielä eräksi 42cm Juhalle ja sitten loput takaisin kasvamaan.

Paras ottiaika alkoi siinä 20.00 kieppeillä ja kesti 21.30 saakka, jona aikana 1 merimetsoon ja 8 erivärisiin Väkä vaappuihin. Myös 16cm papukaija kelpasi. Takilat oli kelailtu ylös jo ajat sitten, koska havaitsimme, että parvet eivät suinkaan pohjassa makaile vaan pintavedessä syvänteiden päällä. Näistä saaduista vielä 1 mukaan ja loput kasvamaan. 3 kalaa riittää ruokakalaksi mainiosti ajateltiin.

Harjotuksia jatkettiin tuonne 23.30 saakka, jolloin viimeinen tärppikin tuli. Ei vaan kiinni jäänyt. No mikäs siinä, tapahtumia oli tullut jo tarpeeksi, joten päätimme kelailla vieheet ylös ja ajella kohti kotisatamaa. Takana oli sopivan tapahtumarikas reissu (vain kaksi nykyisen lain mukaista alamittaista kalaa) loput yli nelikymppisiä jotka myös jatkoivat kasvuaan Suomenlahdessa pl. tietenkin ne 3 eräksi otettua yli nelikybästä. Ihmetellä vaan saa tuota kuhan kokohommaa, kun ei se puolimetriä mene rikki sitten millään.

Olisikohan aika nostaa alamittaa 45cm niin pikkuhiljaa alkaisi järeämpääkin ruokakalaa PK-seudun vesiltä saada. Mikä on syynä että koko on pientä, sitä voi jokainen tahollaan miettiä.. Syy saattaa olla selvä, mutta olisi hyvä myös jonkunlaista tutkimustietoa saada aiheesta ja keinoja jolla kuhatilannetta parannettaisiin PK-seudun vesiauleille.

/Jari