|
Tuli jälleen aika vuotuisen Tammisaaren haukireissuun lähdön ja
esivalmisteluja käytiin kuumana jo keskiviikkona, jolloin veneitä
nosteltiin trailereille ja kamoja valmisteltiin haukihommia varten.
Vieheet järeämmän kokoisiksi, raksilaatikot pois matkasta ja
jäykimmät kepit varusteltiin vetokeloin. Osa porukasta tietty
pitää lohikeppinsäkin haukihommissa, mutta tämän jutun
kirjoittelija pistää ruman tikun 7 jalkaset käyttöön kun
kyseessä hauki tai kuha.. jokainen mieltymyksiensä mukaan.
Porukkaa oli matkaan lähdössä 15 herrasmiestä 3:lla
Kossipaatilla 1:llä TopinTop
Kalastusoppaan veneellä ja vuokralle yksi
mökkikylänpitäjän Linder. Näihin sakki mahtuu.
Torstaina tuntui keli hiukan viileältä ja kun pääsin ennen
puoltapäivää Karjaan huoltoasemalle, kuulin paikallisilta yöllä
olleen 10 astetta pakkasen puolella. Siinä pähkäsin, että
näinköhän sitä jäänmurtohommiin joutuu tänäkin vuonna.
Viimevuonna sattui reissu samaan aikaan ja jäätilanne oli silloin
aikalailla pahanlainen. Toivoin ettei tarvitse kolmeasataa metriä
jäätä rikkoa päästäkseni laituriin. Odottelin miehistöni
saapumista siinä sämpylää rouskutellessa ja sieltähän herrat
Jarmo ja Thomas pian tulikin. Nopeat evästelyt ja matka kohti
laskupaikkaa Ormnäsiin. Kamat purettiin ja paatti oli vesillä
siinä ennen yhtä. Keli ei näyttänyt ollenkaan pahalta ja
määränpäähän päästiin ilman suurempaa jäissä ajelua.
Kalastustapahtumat alkoivat venekunnassamme siinä kahden
kieppeillä ja tuplatärpeillä. Kakkosta ja kolmosta tuli otettua
evääksi hetimiten. Eikä kauaa kulunut kuin veneeseen nousi
ensimmäinen yli vitonen. 5.55kg tarkka. Siitä muutama pienempi ja
päivän suurin veneesemme 5.9kg Väkän
16cm punakeltaisella. Iltaan asti uisteltiin ja saalista saatiin
kiitettävästi. Osa takaisin, osa iltaevääksi ja pakastimeen
kotiinvietäväksi.
Venekunta Juha V. oli myös saaliinmakuun päässyt ja pakastin
täyttyy entisestään. Juha paahtoi paikoille joskus kolmen
tietämillä matkassaan Jussi.P ja Mikko V. Buster S sai kyytiä
kovasti ja saalista oli kertynyt illanmittaan mukavasti heillekin.
(huom. jälleen pakollinen roikuttelukuva).
Mikko ja Aki Linderillä ajellesssaan ja heitellessään matalia
leväisiä lahtia olivat räjäyttäneet pisteytyspotin
torstaipäivän aikana. Toivat mukanaan Bomberilla saalistetun 1.4kg
ahvenen ja ei ollut epäselvää pisteytysten mukaan kuka tulisi
viemään potin.. ja sehän oli sitten jo torstaina selvä vaikka
yritys loppureissusta saikin uutta potkua tästä kyrmyniskasta. No,
siihen sitten kalat perkuupaikalle ja homma sileäksi.
Perkuupaikalla kävikin aika vilske torstai-iltana ja filettä
kertyi muovikassillinen illan paistoksia varten. Kyllähän tähän
sakkiin kalaa uppoaa ja muut ruuat jäävät koskematta taatusti.
Kalastusoppaamme tutustui yksin vesistöön myös torstain aikana
ja sai pari kalaa siitä iltaevääksi. Topi osoittautuikin aika
mestariksi hauen valmistuksessa ja saimme kaikki nauttia loistavista
leivitetyistä paistetuista fileistä. Kalaa syötiin ja paljon.
Hyvältä maistui tuo Topin "salainen"
mausteseosleivtetty Haukifile. Noh, kyllä tosiaan 15 miestä ähkyt
sai tälläkertaa muustakin kuin käkkyrän paistamisesta. Siinä
sitä oli sitten hyvä täydellä mahalla pokeria iskeä ja juttua
heittää. Sen verran kostukettakin "liemiruokia" mukana
oli, että sai huuhdeltua hauet huutokoskesta alas
Perjantai käynnistyikin sitten taas viileissä olosuhteissa.
Yöllä oli lämmöt laskeneet 10 miinusasteen puolelle ja jälki
rannassa oli aikamoista. Topi lähti ensimmäisenä murtamaan
väylää muille ja hyvinhän tuo avautui.
Maltti olisi ollut valttia lähdön kanssa ja hieman
hillitä kalastusintoa, mutta kun ei. Matalat lahdet olivat
jäässä ja kun hiukan alkoi päivänmittaan sulamaan silti
jäälauttojen päältä menivät niin plaanarit kuin vaaput. Oman
miehistön kannalta olisi ollut viisaampi jäädä vielä
odottelemaan puoltapäivää, mutta mitäs siinä. Koneita
lämpimiksi ja ohjausta kovasti siinä myös lämmiteltiin, että
saisi paatin edes jotenkin kääntymään. Aikansa siinä tapeltua
homma lähti käyntiin. Iltapäivästä alkoi omassa venekunnassa
tapahtumat, mutta koot jäivät pieniksi. Vapautettuja kaloja paljon
ja joitakin pakkaseen kotiin vietäväksi.
Muilla venekunnilla päivä alkoi sitten paremmin kun ajelivat
lähelle väyliä ja alkoivatkin saamaan isomuksia jossain vaiheessa
meidän venekuntamme tapellessa hiukan vielä riitteessä olevilla
paikoilla.
Venettä
ajeli Thomas ja Jarmo kökötteli etupenkillä odotellen tapahtumia
kovasti. Tiimi pelitti hyvin ja kalaa nousi vaikkakaan ei ylletty
kovin suuriin kokoihin niin päviä se eteni iltaan nopeasti
vilpoisesta kelistä huolimatta. Pienehköä kähinää aiheutti
karkuutukset jossain vaiheessa. Rantsussa oli väkeä ennen pimeän
tuloa jo lähes koko sakki ja perjantain aikana oli haukipankki
räjäytetty 8kg ja 9kg hauilla. Kalat tulivat Petri L:n
venekunnalle, johon kuului Timo V ja Risto A. Siis puhdas
Kossisakki. Vieheet jotakuinkin kummallinen "nimetön made in
Sweden" ja kalapekka...?? mitä sitten lienevätkin.
Topi cruisaili levittäjineen myös tuloksekkaasti ja kalaa oli
noussut kyytiin myös ruuaksi asti, sekä kotiin vietäväksi.Topin
miehistön naamat vaan on virneessä...
Tässähän sitä oli yritystä sitten lauantaille, mutta keli
olikin muuttunut tuuliseksi ja vielä pohjoisesta joten kaksisia
saaliita sinä päivänä ei saatu. Topin porukka uisteli kuitenkin
kovasti ja saalista kertyi heillekin. Mikon ja Akin Linder ajelukin
oli aamupäivän aikana antanut tulosta mukavasti ja omat vaivaiset
kalani olivat 2.2 (cr) ja 3.3 eräksi. Pari 0.5 vielä kävi
kääntymässä veneessä ja pääsivät kasvamaan tulevia reissuja
varten. Kelin olisi toivonut olleen vastaava kuin sivussa olevassa
kuvaassa, mutta kun ei niin ei. Pohjoinen blosis ajeli suuremmat fisut
jemma nimiseen paikkaan ja niitä ei löydetty päivän aikana.
Sunnuntai menikin enemmän siivoillessa ja kamoja pakkaillessa.
Sää tuntui samalta kuin lauantaina, joten suurin into oli jo pois
ja ei muuta kuin kamat kasaan, veneet trailerille ja takaisin
kotisatamiin.
Summa summarum, reissu onnistui taas kalastuksellisesti hyvin ja
omat kalustotappiot jäivät ainoastaan yhden vapaputken
hajoamiseen, myrkkymaalien poistumiseen veneen pohjasta ja döörin
räikän leviämiseen. Kamat vaan ei aina kylmiä kelejä siedä ja
siihen on tottuminen. Joka kerran kun on tullut luvattua, että nyt
ei jäissä enää ajella niin... ja taas ajellaan. Puhdetta
kevääksi tiedossa. Myöskään Lowranceni ei aika-ajoin ollut
yhteistyökykyinen johtuen ehkä maadoitusongelmistani, mutta kun
sain pikafixaukset tehtyä oli merkit Lowrancemaiset silti.
Välillä lämmöt pois ja välistä syvyysnäyttö. Se on
huoltokeikka Kellokoskelle ja softan päivitys (näin väittävät
LR:n korjaavan).
Kiitokset vielä Topille,
joka teki töitä ammattinsa eteen kunnolla, piti porukan hyvin
valmistetussa haukiruuassa ja seuramiehenäkin sopi sakkiin
mainiosti. Tervetuloa Topi uudelleen TFC/Kossit reissuille.
Vielä tässä saattaa tuo Taimenen uistelu olla
ohjelmassa, mutta siitä sitten jos kelit sallii ja saalista
saa (mikä on tänävuonna erittäin harvinaista herkkua..)
/Jari
|